Tekstit

Karhun jäljillä Vätsärissä

Kuva
  Karhun jätökset Vätsärin erämaassa. Luonto muistuttaa, että täällä on muitakin kulkijoita. Vätsärin erämaassa kulkiessa saa välillä muistutuksen siitä, että täällä on muitakin kulkijoita kuin ihminen. Yhdellä vaelluksellani osuin tällaisen löydön kohdalle. Sammalen ja jäkälän keskellä, maassa havunneulasten ja oksien seassa, oli melkoinen kasa karhun jätöksiä. Siinä tuli hetkeksi pysähdyttyä tutkimaan löytöä tarkemmin. Karhu oli kulkenut samoilla seuduilla kuin minäkin. En tietenkään tiennyt, milloin se oli paikalla käynyt tai kuinka kaukana se sillä hetkellä oli, mutta jälki oli konkreettinen muistutus erämaan todellisesta asukkaasta. Vätsäri on juuri sellainen paikka, jossa ihminen saa tuntea olevansa luonnossa vain vierailija. Täällä ei tarvitse mennä eläintarhaan nähdäkseen merkkejä villieläimistä. Riittää, että katsoo ympärilleen ja huomaa, mitä maastoon on jäänyt. Karhun näkeminen luonnossa olisi varmasti unohtumaton kokemus, mutta en minä sitä väkisin etsimään lähtisi. On ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vaikeinta on joskus lähteä

Kuva
Kun arki jää taakse Joskus vaellukselle lähteminen tuntuu yllättävän vaikealta. Vaikka mielessä olisi jo pitkään ollut ajatus tuntureista, erämaasta ja luonnon rauhasta, voi lähtemisen hetki silti tuntua raskaalta. Tavarat pitäisi pakata, reitti suunnitella ja kaikki valmistella. Mielessä pyörii kaikenlaisia ajatuksia. Onko sää sopiva? Jaksanko varmasti? Olisiko sittenkin mukavampi jäädä kotiin? Joskus huomaa siirtävänsä lähtöä päivästä toiseen. Ei siksi, ettei haluaisi lähteä, vaan koska tuttu arki ja koti tuntuvat sillä hetkellä helpommalta vaihtoehdolta. Mutta sitten tulee se hetki, kun päätös on tehty. Reppu nousee selkään, ovi sulkeutuu ja matka alkaa. Aluksi ajatukset saattavat vielä pyöriä arjen asioissa. Vähitellen kilometrit kuitenkin kuluvat ja ympäristö muuttuu. Kaupungin äänet vaihtuvat tuulen huminaan, liikenteen melu luonnon rauhaan ja kiire johonkin aivan toisenlaiseen rytmiin. Erämaassa ei tarvitse katsoa kelloa jatkuvasti. Ei tarvitse miettiä seuraavan päivän velvollis...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pienet hetket ja suuret päätökset tunturissa – Miten kaira opetti katsomaan menneeseen ja tulevaan

Kuva
Ei suorittamista Kun takana on viikkoja yksin kairassa, päivien ja kilometrien laskeminen lakkaa olemaan tärkeää. Tämänvuotinen pitkä vaellukseni Näätämön, Vätsärin ja Kaldoaivin maastoissa oli tarkoitus viedä vielä hienoisesti pidemmälle, mutta tunturissa luonto ja oma keho määräävät lopulta tahdin. Jatkuva sateen hankaama tuuli, Vätsärin raskaat kivikot ja vanhan polvivaivan muistutus pakottivat tekemään päätöksen: kääntyä takaisin muutamaa päivää ja noin 18 kilometriä ennen etukäteen piirrettyä tavoitetta. Aiemmin olisin saattanut pitää suunnitelman muuttumista epäonnistumisena. Erämaassa oppii kuitenkin tietynlaista nöyryyttä. Tärkeintä ei ole suorittaa reittiä hammasta purren loppuun, vaan osata pysähtymään silloin, kun kaira niin vaatii – pystyttää teltta tasaiseen kohtaan, keittää nokipannukahvit ja hyväksyä omat rajansa. Utelias kettuvieras ja yhden ahvenen iltapala Kun suorittamisen pako luovuttaa otteensa, tilaa jää luonnon omille yllätyksille. Yksin kulkiessa pienistä, pakoi...
Lähetä kommentti
Lue lisää